Demokraattisen yhteiskunnan peruspilari on äänioikeus ja sen noudattamatta jättäminen on uhka tasa-arvoiselle yhteiskunnalle. Hartolalaiset käyttivät kansalaisoikeuttaan eduskuntavaaleissa kohtuullisesti. Silloin äänesti 67 prosentia äänioikeutetuista. Reilua kuukautta myöhemmin EU-vaaleissa oikeudesta oli tullut laistettava velvollisuus ja vaaliuurnille vaivautui vain enää 39 prosenttia äänioikeutetuista.
Koko Suomessa eeuroparlamenttivaalien äänestysaktiivisuus oli noin 30% yksikköä pienempi kuin eduskuntavaalien äänestysaktiivisuus. EU-vaaleissa äänioikeuttaan käytti 43 % ja eduskuntavaaleissa 72 % Suomessa asuvista äänioikeutetuista. Kun äänestysaktiivisuus ei jakaantunut maantieteellisesti tasan, se aiheutti jonkinlaisen demokratiavajeen europarlamentaarikkojen valinnassa.
Helsingissä ja Espoossa äänestysvilkkaus oli 55 % luokkaa. Myös Turussa ja Tampereella ylitettiin reilusti koko maan keskiarvo, 43 %. Kauniaisissa olivat ahkerimmat äänestäjät, sillä siellä 70 % äänioikeutetuista äänesti eurovaaleissa.
Passiivisia äänestäjiä oli erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomen pienissä kunnissa. Pieksämäellä, Varkaudessa, Kuusamossa, Imatralla sekä kymmenissä pienissä maalaiskunnissa vain noin kolmasosa äänioikeutetuista vaivautui vaaliuurnalle.
Suurten kaupunkien äänestysaktiivisuus hyödytti erityisesti Vihreitä ja Kokoomusta. Maalaiskuntien passiivisuudesta kärsi eniten Keskustapuolue, joka menetti kolmesta europarlamenttiedustajasta yhden ja sai historiansa huonoimman vaalituloksen. Alueellinen äänestysaktiivisuuden vaihtelu aiheutti näissä EU-vaalissa paikkajaossa tuntuvan demokratiavajeen.
Toisen tyylisestä demokratiavajeesta kärsi Sari Essayah, jonka henkilökohtainen äänimäärä ylitti reilusti monen parlamenttiin valitun äänimäärän, mutta KD:n puolueäänet eivät riittäneet yhteenkään parlamenttipaikkaan.
Koko Suomesta löytyy vain yksi kunta, jossa EU-vaaleihin osallistuttiin ahkerammin kuin eduskuntavaaleihin. Ahvenanmaalaisen Sottungan 82 äänioikeutetusta äänesi EU-vaalissa 48 henkilöä ja eduskuntavaaleissa 45 henkilöä. Ahvenanmaalaiset äänestivät muutoinkin ahkerasti EU-vaaleissa ja varmistelivat siten RKP:n ehdokkaan Nils Thorvaldsin pääsyä europarlamenttiin.
Parissakymmenessä kunnassa äänestysaktiivisuus EU-vaaleissa oli alle puolet eduskuntavaalien äänestysaktiivisuudesta. Tällaisia kuntia olivat esimerkiksi Outokumpu, Pudasjärvi ja Ilomantsi. Siikajokelaisista äänesti eduskuntavaaleissa 2800 ja EU-vaaleissa vain 1200 henkilöä. Kunnassa on noin 3800 vaalikelpoista asukasta.
Kuviossa on EU-vaalien äänestysaktiivisuus tummansinisenä pylväänä ja eduskuntavaalien vaaleansinisenä pylväänä. Numeroilla on äänestysaktiivisuus prosentteina molemmissa vaaleissa. Kuviosta selviää, että Hartolassa EU-vaaleissa äänesti 39 ja eduskuntavaaleissa 67 prosenttia kuntalaisista.
EU-vaalit Hartola
Eduskuntavaalit Hartola
Pauli Savolainen 29.5.2019
Täältä on etsitty: Autokorjaamoja, sähkösuunnittelijaa, kaivuria, kirvesmiestä, lastenhoitoapua, joulukuusen myyjää, mansikoiden itsepoimintaa, lasten luontoleiriä jne...
Siirry tekemään ilmoitustaEuroparlamenttivaalit eivät juuri kiinnostaneet äänestäjiä. Eduskuntavaaleissa äänestysvilkkaus oli 72 %, mutta EU-vaaleissa vain 43 %
Perusuomalaiset ovat tehneet oman laskelmansa maahanmuuttajista aiheutuvista kuluista veronmaksajille.
Viimeisen vuoden kuluessa Hartolassa työttömyys on vähentynyt 0,3 prosenttiyksikköä. Koko Suomessa työttömyys on vähentynyt 0,9% samassa ajassa. Hartolassa työttömyyden kehitys on ollut keskimääräistä kehnompaa.
Maailmalta on tullut paljon pakolaisia ja muita muuttajia Suomeen. Hartolakin on saanut heistä osansa.
Muualla Suomessa työttömyys on vähentynyt pari prosenttiyksikköä, mutta Hartola ei ole päässyt osalliseksi työllisyyden paranemisesta.
Millaisia kesäteatteriesityksiä on tarjolla Hartolassa ja lähikunnissa?
Keskimäärin yksi kolmestatuhannesta on intersukupuolinen. Hartolalaisista yksi tai kaksi lienee intersukupuolisia.
Syntyvyys on ollut pienempää viimeksi 150 vuotta sitten suurten nälkävuosien aikaan.
Hartolalaisista yrityksistä 59 tuotti voittoa. Ne maksoivat yhteensä 780 000 euroa yhteisöveroja.
Moni hartolalainen on jättänyt kotikuntansa lisäksi kotimaansa ja muuttanut ulkomaille työn, puolison tai seikkailun perässä.
Presidentinvaalien hopeasijasta taisteltiin Hartolassakin, mutta Sauli Niinistön ykkösasema ei ollut uhattuna yhdessäkään kunnassa.
Hartolalaisista käytti äänioikeutettaan 1 690 henkilöä, mikä vastaa 69 prosentin osuutta kaikista äänestäjistä.
Ennakkoäänestämässä kävi 43 prosenttia hartolalaisista äänioikeutetuista. Äänioikeus on 2 460 hartolalaisella ja näistä 1 060 äänesti presidenttiä ennakkoon.
On yksi verolaji, jonka kiertämminen onnistuu vain hautausmaalla. Tuo vero tuotti Hartolalle viime vuonna 1 300 000 euroa
Hartola kuuluu niihin noin sataan kuntaa, joissa työttömyys on lisääntynyt reilusti toukokuusta kesäkuuhun.
Erityisesti pitkäaikaistyöttömien osuus kaikista työttömistä on kasvanut.
Kaksi kolmesta käytti Hartolassa äänioikeuttaan. Ännestysvilkkaus oli keskitasoa koko Suomeen verrattuna.
Kolmannes hartolalaisista ei malttanut odottaa äänestyspäivää.
Neljä viidestä hartolalaisesta kuuluu luterilaiseen kirkkoon, mutta osuus pienenee hitaasti.
Kun Hartolassa on 2 980 asukasta ja valtio maksaa jokaisesta kuntalaisesta 3 040 euroa, niin kunta saa selvää rahaa 9,1 miljoonaa euroa, mutta laskentasäännöt ovat monimutkaiset.
Väestön keski-ikä vaihtelee postinumeroalueittain yllättävästi.
Useimpia auton omistajia kiinnostaa tietää, paljonko auto kuluttaa polttoainetta. Nyt kulutuksen seuraaminen on helppoa
Mistä löydän nuohoojan, kirvesmiehen tai hierojan, kun puuttuu vanha keksintö, puhelinluettelo.
Kotikunta.fi on uusi Hartolan puhelinluettelo ja paljon enemmän.
Täältä on etsitty: Autokorjaamoja, sähkösuunnittelijaa, kaivuria, kirvesmiestä, lastenhoitoapua, joulukuusen myyjää, mansikoiden itsepoimintaa, lasten luontoleiriä jne...
Siirry tekemään ilmoitusta