Demokraattisen yhteiskunnan peruspilari on äänioikeus ja sen noudattamatta jättäminen on uhka tasa-arvoiselle yhteiskunnalle. Kärköläläiset käyttivät kansalaisoikeuttaan eduskuntavaaleissa kohtuullisesti. Silloin äänesti 66 prosentia äänioikeutetuista. Reilua kuukautta myöhemmin EU-vaaleissa oikeudesta oli tullut laistettava velvollisuus ja vaaliuurnille vaivautui vain enää 36 prosenttia äänioikeutetuista.
Koko Suomessa eeuroparlamenttivaalien äänestysaktiivisuus oli noin 30% yksikköä pienempi kuin eduskuntavaalien äänestysaktiivisuus. EU-vaaleissa äänioikeuttaan käytti 43 % ja eduskuntavaaleissa 72 % Suomessa asuvista äänioikeutetuista. Kun äänestysaktiivisuus ei jakaantunut maantieteellisesti tasan, se aiheutti jonkinlaisen demokratiavajeen europarlamentaarikkojen valinnassa.
Helsingissä ja Espoossa äänestysvilkkaus oli 55 % luokkaa. Myös Turussa ja Tampereella ylitettiin reilusti koko maan keskiarvo, 43 %. Kauniaisissa olivat ahkerimmat äänestäjät, sillä siellä 70 % äänioikeutetuista äänesti eurovaaleissa.
Passiivisia äänestäjiä oli erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomen pienissä kunnissa. Pieksämäellä, Varkaudessa, Kuusamossa, Imatralla sekä kymmenissä pienissä maalaiskunnissa vain noin kolmasosa äänioikeutetuista vaivautui vaaliuurnalle.
Suurten kaupunkien äänestysaktiivisuus hyödytti erityisesti Vihreitä ja Kokoomusta. Maalaiskuntien passiivisuudesta kärsi eniten Keskustapuolue, joka menetti kolmesta europarlamenttiedustajasta yhden ja sai historiansa huonoimman vaalituloksen. Alueellinen äänestysaktiivisuuden vaihtelu aiheutti näissä EU-vaalissa paikkajaossa tuntuvan demokratiavajeen.
Toisen tyylisestä demokratiavajeesta kärsi Sari Essayah, jonka henkilökohtainen äänimäärä ylitti reilusti monen parlamenttiin valitun äänimäärän, mutta KD:n puolueäänet eivät riittäneet yhteenkään parlamenttipaikkaan.
Koko Suomesta löytyy vain yksi kunta, jossa EU-vaaleihin osallistuttiin ahkerammin kuin eduskuntavaaleihin. Ahvenanmaalaisen Sottungan 82 äänioikeutetusta äänesi EU-vaalissa 48 henkilöä ja eduskuntavaaleissa 45 henkilöä. Ahvenanmaalaiset äänestivät muutoinkin ahkerasti EU-vaaleissa ja varmistelivat siten RKP:n ehdokkaan Nils Thorvaldsin pääsyä europarlamenttiin.
Parissakymmenessä kunnassa äänestysaktiivisuus EU-vaaleissa oli alle puolet eduskuntavaalien äänestysaktiivisuudesta. Tällaisia kuntia olivat esimerkiksi Outokumpu, Pudasjärvi ja Ilomantsi. Siikajokelaisista äänesti eduskuntavaaleissa 2800 ja EU-vaaleissa vain 1200 henkilöä. Kunnassa on noin 3800 vaalikelpoista asukasta.
Kuviossa on EU-vaalien äänestysaktiivisuus tummansinisenä pylväänä ja eduskuntavaalien vaaleansinisenä pylväänä. Numeroilla on äänestysaktiivisuus prosentteina molemmissa vaaleissa. Kuviosta selviää, että Kärkölässä EU-vaaleissa äänesti 36 ja eduskuntavaaleissa 66 prosenttia kuntalaisista.
EU-vaalit Kärkölä
Eduskuntavaalit Kärkölä
Pauli Savolainen 29.5.2019
Täältä on etsitty: Autokorjaamoja, sähkösuunnittelijaa, kaivuria, kirvesmiestä, lastenhoitoapua, joulukuusen myyjää, mansikoiden itsepoimintaa, lasten luontoleiriä jne...
Siirry tekemään ilmoitustaEuroparlamenttivaalit eivät juuri kiinnostaneet äänestäjiä. Eduskuntavaaleissa äänestysvilkkaus oli 72 %, mutta EU-vaaleissa vain 43 %
Perusuomalaiset ovat tehneet oman laskelmansa maahanmuuttajista aiheutuvista kuluista veronmaksajille.
Viimeisen vuoden kuluessa Kärkölässä työttömyys on vähentynyt 1,8 prosenttiyksikköä. Koko Suomessa työttömyys on vähentynyt 0,9% samassa ajassa. Kärkölässä työttömyyden kehitys on ollut paljon parempaa kuin Suomessa keskimäärin.
Maailmalta on tullut paljon pakolaisia ja muita muuttajia Suomeen. Kärköläkin on saanut heistä osansa.
Kärkölässä työttömyys on vähentynyt reippaasti viimeisen vuoden luluessa, mutta vähentyminen on ollut pienempää kuin kaikissa kunnissa keskimäärin.
Millaisia kesäteatteriesityksiä on tarjolla Kärkölässä ja lähikunnissa?
Keskimäärin yksi kolmestatuhannesta on intersukupuolinen. Kärkölässä asunee muutama intersukupuolinen henkilö.
Syntyvyys on ollut pienempää viimeksi 150 vuotta sitten suurten nälkävuosien aikaan.
Kärköläläisista yrityksistä 51 tuotti voittoa. Ne maksoivat yhteensä 281 000 euroa yhteisöveroja.
Moni kärköläläinen on jättänyt kotikuntansa lisäksi kotimaansa ja muuttanut ulkomaille työn, puolison tai seikkailun perässä.
Presidentinvaalien hopeasijasta taisteltiin Kärkölässäkin, mutta Sauli Niinistön ykkösasema ei ollut uhattuna yhdessäkään kunnassa.
Kärköläläisista käytti äänioikeutettaan 2 400 henkilöä, mikä vastaa 66 prosentin osuutta kaikista äänestäjistä.
Ennakkoäänestämässä kävi 33 prosenttia kärköläläisista äänioikeutetuista. Äänioikeus on 3 620 kärköläläisella ja näistä 1 180 äänesti presidenttiä ennakkoon.
On yksi verolaji, jonka kiertämminen onnistuu vain hautausmaalla. Tuo vero tuotti Kärkölälle viime vuonna 1 200 000 euroa
Kärkölä kuuluu niihin noin sataan kuntaa, joissa työttömyys on lisääntynyt reilusti toukokuusta kesäkuuhun.
Erityisesti pitkäaikaistyöttömien osuus kaikista työttömistä on kasvanut.
Kaksi kolmesta käytti Kärkölässä äänioikeuttaan. Ännestysvilkkaus oli keskitasoa koko Suomeen verrattuna.
Kolmannes kärköläläisista ei malttanut odottaa äänestyspäivää.
Kolme neljästä kärköläläisesta kuuluu luterilaiseen kirkkoon, mutta osuus pienenee hitaasti.
Kun Kärkölässä on 4 600 asukasta ja valtio maksaa jokaisesta kuntalaisesta 1 730 euroa, niin kunta saa selvää rahaa 8,0 miljoonaa euroa, mutta laskentasäännöt ovat monimutkaiset.
Väestön keski-ikä vaihtelee postinumeroalueittain yllättävästi.
Useimpia auton omistajia kiinnostaa tietää, paljonko auto kuluttaa polttoainetta. Nyt kulutuksen seuraaminen on helppoa
Mistä löydän nuohoojan, kirvesmiehen tai hierojan, kun puuttuu vanha keksintö, puhelinluettelo.
Kotikunta.fi on uusi Kärkölän puhelinluettelo ja paljon enemmän.
Täältä on etsitty: Autokorjaamoja, sähkösuunnittelijaa, kaivuria, kirvesmiestä, lastenhoitoapua, joulukuusen myyjää, mansikoiden itsepoimintaa, lasten luontoleiriä jne...
Siirry tekemään ilmoitusta