Demokraattisen yhteiskunnan peruspilari on äänioikeus ja sen noudattamatta jättäminen on uhka tasa-arvoiselle yhteiskunnalle. Karstulalaiset käyttivät kansalaisoikeuttaan eduskuntavaaleissa kohtuullisesti. Silloin äänesti 70 prosentia äänioikeutetuista. Reilua kuukautta myöhemmin EU-vaaleissa oikeudesta oli tullut laistettava velvollisuus ja vaaliuurnille vaivautui vain enää 36 prosenttia äänioikeutetuista.
Koko Suomessa eeuroparlamenttivaalien äänestysaktiivisuus oli noin 30% yksikköä pienempi kuin eduskuntavaalien äänestysaktiivisuus. EU-vaaleissa äänioikeuttaan käytti 43 % ja eduskuntavaaleissa 72 % Suomessa asuvista äänioikeutetuista. Kun äänestysaktiivisuus ei jakaantunut maantieteellisesti tasan, se aiheutti jonkinlaisen demokratiavajeen europarlamentaarikkojen valinnassa.
Helsingissä ja Espoossa äänestysvilkkaus oli 55 % luokkaa. Myös Turussa ja Tampereella ylitettiin reilusti koko maan keskiarvo, 43 %. Kauniaisissa olivat ahkerimmat äänestäjät, sillä siellä 70 % äänioikeutetuista äänesti eurovaaleissa.
Passiivisia äänestäjiä oli erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomen pienissä kunnissa. Pieksämäellä, Varkaudessa, Kuusamossa, Imatralla sekä kymmenissä pienissä maalaiskunnissa vain noin kolmasosa äänioikeutetuista vaivautui vaaliuurnalle.
Suurten kaupunkien äänestysaktiivisuus hyödytti erityisesti Vihreitä ja Kokoomusta. Maalaiskuntien passiivisuudesta kärsi eniten Keskustapuolue, joka menetti kolmesta europarlamenttiedustajasta yhden ja sai historiansa huonoimman vaalituloksen. Alueellinen äänestysaktiivisuuden vaihtelu aiheutti näissä EU-vaalissa paikkajaossa tuntuvan demokratiavajeen.
Toisen tyylisestä demokratiavajeesta kärsi Sari Essayah, jonka henkilökohtainen äänimäärä ylitti reilusti monen parlamenttiin valitun äänimäärän, mutta KD:n puolueäänet eivät riittäneet yhteenkään parlamenttipaikkaan.
Koko Suomesta löytyy vain yksi kunta, jossa EU-vaaleihin osallistuttiin ahkerammin kuin eduskuntavaaleihin. Ahvenanmaalaisen Sottungan 82 äänioikeutetusta äänesi EU-vaalissa 48 henkilöä ja eduskuntavaaleissa 45 henkilöä. Ahvenanmaalaiset äänestivät muutoinkin ahkerasti EU-vaaleissa ja varmistelivat siten RKP:n ehdokkaan Nils Thorvaldsin pääsyä europarlamenttiin.
Parissakymmenessä kunnassa äänestysaktiivisuus EU-vaaleissa oli alle puolet eduskuntavaalien äänestysaktiivisuudesta. Tällaisia kuntia olivat esimerkiksi Outokumpu, Pudasjärvi ja Ilomantsi. Siikajokelaisista äänesti eduskuntavaaleissa 2800 ja EU-vaaleissa vain 1200 henkilöä. Kunnassa on noin 3800 vaalikelpoista asukasta.
Kuviossa on EU-vaalien äänestysaktiivisuus tummansinisenä pylväänä ja eduskuntavaalien vaaleansinisenä pylväänä. Numeroilla on äänestysaktiivisuus prosentteina molemmissa vaaleissa. Kuviosta selviää, että Karstulassa EU-vaaleissa äänesti 36 ja eduskuntavaaleissa 70 prosenttia kuntalaisista.
EU-vaalit Karstula
Eduskuntavaalit Karstula
Pauli Savolainen 29.5.2019
Täältä on etsitty: Autokorjaamoja, sähkösuunnittelijaa, kaivuria, kirvesmiestä, lastenhoitoapua, joulukuusen myyjää, mansikoiden itsepoimintaa, lasten luontoleiriä jne...
Siirry tekemään ilmoitustaKokemuksia neljästä yrityksestä, kun omakotitalon peltikattoa uusittiin.
Uusista autoista 2 voidaan tankata pistorasiasta.
Korona lisäsi Karstulassa työttömien ja lomautettujen lukumäärä 100 henkilöllä kahdessa kuukaudessa.
Karstula sai 234 euroa asukasta kohden koronatukea. Se on jää paljon alle Suomen keskiarvon.
Tuloveroprosentti, vanhalta nimeltään veroäyri, on noussut Karstulassa 3,00 prosenttiyksikköä kymmenessä vuodessa.
Vuosittain päättyy keskimäärin 60 karstulalaisen elämä. Paljonko enimmillään korona lisäisi kuolleisuutta Karstulassa?
Uusi myyntiopas yksityishenkilölle, joka aikoo itse myydä autonsa.
Tilastokeskus ennustaa väestökatoa lähes kaikkiin kuntiin tulevina vuosikymmeninä.
Veikkus kahmii Karstulan köyhimmiltä rahaa 500 000 euroa rahapeliautomaateilla.
Europarlamenttivaalit eivät juuri kiinnostaneet äänestäjiä. Eduskuntavaaleissa äänestysvilkkaus oli 72 %, mutta EU-vaaleissa vain 43 %
Perusuomalaiset ovat tehneet oman laskelmansa maahanmuuttajista aiheutuvista kuluista veronmaksajille.
Viimeisen vuoden kuluessa Karstulassa työttömyys on vähentynyt 2,2 prosenttiyksikköä. Koko Suomessa työttömyys on vähentynyt 0,9% samassa ajassa. Karstulassa työttömyyden kehitys on ollut paljon parempaa kuin Suomessa keskimäärin.
Maailmalta on tullut paljon pakolaisia ja muita muuttajia Suomeen. Karstulakin on saanut heistä osansa.
Muualla Suomessa työttömyys on vähentynyt pari prosenttiyksikköä, mutta Karstula ei ole päässyt osalliseksi työllisyyden paranemisesta.
Millaisia kesäteatteriesityksiä on tarjolla Karstulassa ja lähikunnissa?
Keskimäärin yksi kolmestatuhannesta on intersukupuolinen. Karstulalaisista yksi tai kaksi lienee intersukupuolisia.
Syntyvyys on ollut pienempää viimeksi 150 vuotta sitten suurten nälkävuosien aikaan.
Karstulalaisista yrityksistä 78 tuotti voittoa. Ne maksoivat yhteensä 1 030 000 euroa yhteisöveroja.
Moni karstulalainen on jättänyt kotikuntansa lisäksi kotimaansa ja muuttanut ulkomaille työn, puolison tai seikkailun perässä.
Presidentinvaalien hopeasijasta taisteltiin Karstulassakin, mutta Sauli Niinistön ykkösasema ei ollut uhattuna yhdessäkään kunnassa.
Karstulalaisista käytti äänioikeutettaan 2 310 henkilöä, mikä vastaa 68 prosentin osuutta kaikista äänestäjistä.
Ennakkoäänestämässä kävi 37 prosenttia karstulalaisista äänioikeutetuista. Äänioikeus on 3 400 karstulalaisella ja näistä 1 240 äänesti presidenttiä ennakkoon.
On yksi verolaji, jonka kiertämminen onnistuu vain hautausmaalla. Tuo vero tuotti Karstulalle viime vuonna 1 000 000 euroa
Karstula kuuluu tavallisimpiin kuntiin, joissa työttömyys ei mainittavasti muuttunut toukokuusta kesäkuuhun.
Erityisesti pitkäaikaistyöttömien osuus kaikista työttömistä on kasvanut.
Kaksi kolmesta käytti Karstulassa äänioikeuttaan. Ännestysvilkkaus oli keskitasoa koko Suomeen verrattuna.
Kolmannes karstulalaisista ei malttanut odottaa äänestyspäivää.
Yhdeksän kymmenestä karstulalaisesta kuuluu luterilaiseen kirkkoon ja väheneminen on hidasta.
Kun Karstulassa on 4 300 asukasta ja valtio maksaa jokaisesta kuntalaisesta 3 650 euroa, niin kunta saa selvää rahaa 15,6 miljoonaa euroa, mutta laskentasäännöt ovat monimutkaiset.
Väestön keski-ikä vaihtelee postinumeroalueittain yllättävästi.
Useimpia auton omistajia kiinnostaa tietää, paljonko auto kuluttaa polttoainetta. Nyt kulutuksen seuraaminen on helppoa
Mistä löydän nuohoojan, kirvesmiehen tai hierojan, kun puuttuu vanha keksintö, puhelinluettelo.
Kotikunta.fi on uusi Karstulan puhelinluettelo ja paljon enemmän.
Täältä on etsitty: Autokorjaamoja, sähkösuunnittelijaa, kaivuria, kirvesmiestä, lastenhoitoapua, joulukuusen myyjää, mansikoiden itsepoimintaa, lasten luontoleiriä jne...
Siirry tekemään ilmoitusta