Kotikunta

Keitele

Pohjois-Savossa sijaitsevan 2 100 asukkaan Keitele on Suomen pienimpiä kuntia.

Hae palvelut

Ilmoitus äänioikeudesta kertoo ulkomailla asuvien määrän

Presidentinvaaleissa 87 keiteleläista sai äänioikeuskirjeen ulkomaiseen osoitteeseen. Heillä oli siellä pysyvä osoite ja he olivat muuttaneet sinne suoraan Keiteleeltä. Ulkomailla asui 4 prosenttia keiteleläisista äänioikeutetuista. Kun äänioikeutettuihin lisätään vaihto-oppilaiden ja vanhempiensa mukana olevien lasten lukumäärä, ulkomailla asuu arviolta 100 keiteleläista.

Äänioikeusrekisterissä keiteleläisiksi kirjataan kaikki ulkomaille muuttaneet, joiden kotikunta ennen muuttoa on ollut Keitele, kertoo väestörekisterikeskuksen kehityspäällikkö Pauli Pekkanen. Äänioikeus säilyy ja kotikunta pysyy Keiteleellä, kunnes paluumuuttaja kirjautuu toiseen Suomen kuntaan asukkaaksi. Äänioikeutettujen joukossa ulkomailla on varmasti niitäkin, jotka muuttivat 1960 – 1970 luvulla Ruotsiin suuressa muuttoaallossa ja jotka asuvat edelleen siellä. Lyhytaikaisia muuttajia ovat esimerkiksi opiskelijavaihdossa ulkomaan harjoitteluun osallistuvat nuoret. Tilastossa eivät näy lapset eivätkä vaihto-oppilasvuotta viettävät alle 18-vuotiaat lukiolaiset, koska heillä ei ole äänioikeutta.

Suomen kaikista äänioikeutetuista kuudella prosentilla eli 250 000 henkilöllä on vakituinen asuinpaikka ulkomailla. Muuttajista 60 % on naisia ja 40 % miehiä. Äänioikeustilastot eivät kerro, kuinka moni nainen on muuttanut ulkomaille avioliiton myötä. Keiteleeltä on muuttanut 50 naista 36 miestä ulkomaille.

Eniten ulkomaille muuttaneita on Ahvenanmaalla ja ruotsinkielisissä rannikkokunnissa.  Kökarin, Föglön ja Kumlingen asukkaista yli 30 %:lla on vakituinen osoite ulkomailla. Ahvenanmaalaiset ruotsia äidinkielenään puhuvat ovat arvattavasti muuttaneet työn perässä Ruotsiin. Myös Pohjois-Suomen kunnista on muutettu paljon ulkomaille. Sallalaisista, pelkosenniemeläisistä ja utsjokelaisista joka viidennen kotiosoite on Suomen rajojen ulkopuolella. Aika moni näistä on louhimassa rautaa Kiirunasta tai kalatehtaalla Norjassa.

Pieni osuus ulkomaille muuttaneita on kaupunkien läheisyydessä maalaiskunnissa. Esimerkiksi Helsingin kupeesta Pornaisista vain prosentilla osoite on ulkomailla. Tässä on kysymyksessä jonkinlainen tilastoharha, sillä näistä kunnista on muutettu ensiksi kaupunkeihin töihin tai opiskelemaan ja sitten sieltä ulkomaille. Silloin muuttajan viimeiseksi kotikunnaksi kirjautuu asuinkaupunki. Helsinkiläisistä peräti kymmenen prosenttia asuu pysyvästi ulkomailla.




|||||||  1 % 50 Pornainen
|||||||||||  2 % 60 Rautalampi
||||||||||||||||  3 % 70 Konnevesi
||||||||||||||||  3 % 60 Vesanto
|||||||||||||||||  3 % 3 300 Kuopio
|||||||||||||||||||||  4 % 5 000 Jyväskylä
||||||||||||||||||||||  4 % 90 Keitele
|||||||||||||||||||||||  5 % 320 Kiuruvesi
||||||||||||||||||||||||  5 % 70 Tervo
|||||||||||||||||||||||||  5 % 8 000 Oulu
|||||||||||||||||||||||||||||  6 % 230 Pielavesi
|||||||||||||||||||||||||||||| 6%  251 000 Suomi
||||||||||||||||||||||||||||||  6 % 350 Viitasaari
||||||||||||||||||||||||||||||||||  7 % 320 Pyhäjärvi
|||||||||||||||||||||||||||||||||||  7 % 250 Pihtipudas
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||  27 % 3 100 Maarianhamina

Ulkomaalla asuvien osuus prosentteina vaalikelpoisista kuntalaisista. Toinen numero on ulkomailla asuvien lukumäärä. Ääripäitä kuviossa edustavat Maarianhamina ja Pornainen.

Presidentin vaalipäivänä ei kukaan ulkomailla asuva keiteleläinen käyttänyt äänioikeuttaan kotikunnassaan.



Linkki: Oikeusministeriö, vaalitilastot


Pauli Savolainen 5.2.2018

Ilmoita Keiteleen puhelinluettelossa

Täältä on etsitty: Autokorjaamoja, sähkösuunnittelijaa, kaivuria, kirvesmiestä, lastenhoitoapua, joulukuusen myyjää, mansikoiden itsepoimintaa, lasten luontoleiriä jne...

Siirry tekemään ilmoitusta

Keiteleellä 260 asukasta vähemmän kymmenen vuoden kuluttua?

Tilastokeskus ennustaa väestökatoa lähes kaikkiin kuntiin tulevina vuosikymmeninä.

Järveläisen maansiirto Oy oli Keiteleen suurin yhteisöveronmaksaja

Keiteleläisista yrityksistä 25 tuotti voittoa. Ne maksoivat yhteensä 381 000 euroa yhteisöveroja.

Keiteleen nuorimmat asukkaat löytyvät Kuusela-Rajalan alueelta.

Väestön keski-ikä vaihtelee postinumeroalueittain yllättävästi.

Ilmoita Keiteleen puhelinluettelossa

Täältä on etsitty: Autokorjaamoja, sähkösuunnittelijaa, kaivuria, kirvesmiestä, lastenhoitoapua, joulukuusen myyjää, mansikoiden itsepoimintaa, lasten luontoleiriä jne...

Siirry tekemään ilmoitusta
 © 2016-2021 Sompsa Oy 
   ps@ sompsa.fi
"