Valtiolta 4,4 miljoonan jättipotti Merijärvelle

Kysymyksessä ei ole ylimääräinen rahaläjä, vaan kuluvan vuoden valtionosuus, jonka kunta on budjetoinut ja melkein kuluttanutkin jo ennen kuin vuosi on kunnolla alkanut.

Valtionosuuksilla tasataan kuntien välisiä eroja verokertymän ja kulujen suhteen. Tasausta tarvitaan, koska monen maalaiskunnan verotuloja vähentää työikäisen veroja maksavan väestön muutto isompiin keskuksiin ja kuluja lisäävät iäkkäiden tarvitsemat terveys- ja hoivapalvelut. Kunta tarvitsee välttämättä taloudellista tukea selvitäkseen lakisääteisistä velvoitteistaan. Tuki tulee riihikuivana rahana kunnan käyttövaroihin kuukausittain valtionosuutena.

Valtionosuuden määrittämisessä kolme eniten vaikuttavaa osaa ovat kunnan asukkaiden ikärakenne, sairastavuus ja verotulojen perusteella tehtävä valtionosuuden tasaus.

Lisäksi valtionosuuteen vaikuttaa työttömyysaste, kaksikielisyys, saamelaisuus, saaristoisuus, asukastiheys, koulutustausta, syrjäisyys ja työpaikkaomavaraisuus. Siirtymäsäännökset, jotka ovat seurauksia lainsäädännön muutoksista, lisäävät joidenkin kuntien valtionosuutta. Erikseen lasketaan opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuus sekä kotikuntakorvaukset.

Laskennallisesta valtionosuudesta vähennetään kunnan omavastuuosuus, joka on noin 3600 euroa asukasta kohden vuodessa.

Valtionosuusjärjestelmää on yksinkertaistettu viime vuosina, mutta edelleen se on monimutkainen ja sisältäen päällekkäisiä komponentteja. Valtionosuuden määräytymisperusteita on nyt parikymmentä. Tänä vuonna uusina perusteina ovat toimeentulotuen siirto Kelalle ja kilpailukykysopimuksen vaikutus, joista ensimmäinen vähentää ja jälkimmäinen lisää valtionosuutta.

Merijärvellä valtionosuus on 3 840 euroa asukasta kohden vuodessa. Tämä on aika vähän kun sitä verrataan utsjokelaisten saamaan 5500 euroon asukasta kohden, mutta aika paljon, kun sitä verrataan espoolaisten saamaan 190 euroon asukasta kohden. Huonoin tilanne on Kauniaisissa, jossa valtionosuus on negatiivinen, eli kaupungin on maksettava valtiolle noin 100 euroa asukasta kohden. Kotikuntakorvaukset, jotka eivät ole varsinaista valtionosuutta, kääntävät Kauniaisten rahavirran kuitenkin niin että valtiolta tulee rahaa 200 euroa asukasta kohden vuodessa.

Vanhukset ja lapset lisäävät eniten valtionosuutta

Lapsista aiheutuvat suuret päivähoito -ja koulukulut ja vanhukset tarvitsevat kalliita hoivapalveluja. Valtionosuuden ikärakenneosuuden laskemiseksi kunnan asukkaat jaetaan ikäluokkiin. Valtionosuus saadaan kertomalla ikäluokan perushinta asukkaiden määrällä. Esimerkiksi Merijärvellä on 37,0 vähintään 85 vuotta täyttänyttä henkilöä. Tämän ikäluokan perushinta on 19436 euroa, joten he kasvattavat valtionosuutta peräti 720 000 eurolla.

Ikärakenteen perusteella maksetaan eniten valtionosuutta Limingalle ja Tyrnävälle, jotka molemmat saavat noin 4400 euroa asukasta kohden vuodessa. Vähiten, noin 3000 euroa asukasta kohden, saavat Pelkosenniemi, Helsinki, Tampere ja Inari. Ero ääripäiden välillä on noin 1400 euroa asukasta kohden. 

Alla olevaan taulukkoon on koottu valtionosuudet ikäluokittain Merijärvellä.

Terve väestö alentaa valtionosuutta

Toinen tärkeä valtionosuuteen vaikuttava asia on sairastavuus, joka lasketaan kuntakohtaisen sairastavuuskertoimen avulla. Merijärvellä sairastuvuuskerroin on 1,18. Kuntakohtainen kerroin kuvaa sairastavuutta verrattuna koko Suomeen, jonka sairastavuuskerroin on tasan yksi. Eli Merijärvellä sairastetaan 18% enemmän kuin koko Suomessa keskimäärin. Terveintä väestö on Limingassa, jossa sairastuvuuskerroin on vain 0,62. Suurin kerroin ja sairain väestö on Rautavaaralla, jossa sairauksia on 2,04 kertaa enemmän kuin koko maassa keskimäärin. On selvää, että kuntalaisten ikärakenne vaikuttaa sairastavuuten.

Kerroin lasketaan tilastotietojen perusteella, jotka kerätään Tilastokeskuksesta, Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta, Kansaneläkelaitokselta ja Eläketurvakeskuksesta. Laskennassa huomioidaan vakavien sairauksien kuten diabetes-, psykoosi-, sydän- ja syöpäpotilaiden sekä työkyvyttömyyseläkkeellä olevien määrä kunnassa.

Valtionosuus saadaan kertomalla ensin sairastavuuden perusosa, 1159 euroa, kunnan sairastavuuskertoimella  (Merijärvellä 1,18)  ja sitten kunnan asukkaiden määrällä (Merijärvellä 1134). Kertolaskun tuloksena Merijärvelle tulee sairastavuuden perusteella 1,56 miljoonaa euroa valtionosuutta.

Verotulojen tasaus synnyttää suurimmat erot

Suurimmat erot valtionosuuksiin kuntien välille aiheuttaa verotulojen tasaus. Verotulojen tasauksessa siirretään rahaa valtiolta ja noin kolmeltakymmeneltä kunnalta, joissa asuu veronmaksukykyistä väestöä, muille kunnille. Asukasta kohti laskettuna suurin maksaja on Kauniainen, joka menettää valtionosuutta yli 1360 euroa asukasta kohti. Suurin hyötyjä on Merijärvi, joka saa 1400 euroa asukasta kohti. Näiden kuntien välille verotulojen tasauksesta syntyy eroa lähes 2800 euroa asukasta kohden.

Merijärvi sai verotulojen tasausta 1 410 euroa asukasta kohden vuodessa, yhteensä 1 600 000 euroa.

Verotulojen tasauksen laskenta on monimutkaisinta kaikista. Siinä verrataan kunnan verotuloja koko Suomen verotuloihin. Kunta saa valtionosuuteen lisäystä jos kunnan laskennallinen verotulo asukasta kohden on pienempi kuin koko maan keskiarvo. Lisäys on 80 prosenttia laskennallisen verotulon erotuksesta. Jos taas laskennallinen verotulo asukasta kohden ylittää koko maan keskiarvon, valtionosuutta pienennetään 30 prosenttia verotulojen erotuksesta lisättynä mainitun ylityksen luonnollisella logaritmilla.  Luonnollinen logaritmi muunnetaan prosenttiyksiköiksi. Verorikkailta kunnilta kerätään vähemmän rahaa, kuin mitä sitä jaetaan köyhemmille kunnille. Valtio tasaa erotuksen omista verotuloistaan. Tarkempia tietoja laskentaperusteista löytyy lakitekstistä.

Muut tekijät

Valtionosuuteen vaikuttavat vielä monet muut tekijät, jotka ovat koko maan tasolla melko pieniä, mutta yksittäisen kunnan kohdalla voivat olla ratkaisevan suuria. Laskentakaavat ovat monimutkaisia. Ne löytyvät  Laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta -laista.

Kunnan työttömyysaste vaikuttaa valtionosuuteen 20 eurosta 150 euroon asukasta kohden.

Kaksikielisyys on merkittävä valtionosuuden lisääjä ruotsinkielisissä kunnissa. Esimerkiksi Raasepori saa sen perusteella valtionosuutta yli 200 euroa asukasta kohden. Myös saamenkielisyys lisää valtionosuutta.

Vieraskielisten määrä lisää valtionosuutta tuntuvasti. Maahanmuuttajia vastanottavat kunnat saavat suuremman valtionosuuden.

Saaristolaisuuden katsotaan aiheuttavan kuluja, joita hyvitetään lisäämällä valtionosuutta. Puumalan kunta saa saaristolaisrahaa lähes miljoonan vuodessa. Muita saaristokuntia ovat Kustavi, Enonkoski, Sulkava, Hailuoto, Maalahti, Kemiönsaari ja Parainen.

Asukastiheys nostaa harvaan asuttujen Lapin kuntien valtionosuutta tuntuvasti. Inari saa harvan asutuksen vuoksi 5,3 miljoonaa ylimääräistä valtionosuutta. Se on lähes 1000 euroa asukasta kohden.

Koulutus tai pikemminkin sen puute lisää valtionosuutta enimmillään 80 eurolla asukasta kohti. Parhain koulutus on kempeleläisillä, jotka eivät saa koulutuksen perusteella valtionosuutta lainkaan.

Loput

Otsakkeen alle on kerätty iso joukko valtionosuuteen vaikuttavia tekijöitä.

Suurin merkitys tässä ryhmässä veromenetysten kompensaatio, joka lasketaan jokaiselta vuodelta 2010-2017 erikseen. Yhteensä kompensaatiot vaikuttavat valtionosuuteen koko Suomessa 1600 miljoonan euron verran. Laskemista kompensaatioissa riittää, sillä vuoden 2017 veromenetyksen kompensaation suuruuteen vaikuttaa perustulo-, työtulo-, tulonhankinta-, eläketulo- ja kotitalousvähennysten korottamiset, asuntolainan korkovähennyksen rajaaminen, yrittäjävähennyksen käyttöönotto, valtionveron eläketulon vähennys ja ATI-tarkistus.

Suuret merkitykset ovat kilpailukykysopimuksen kompensaatiolla ja perustoimeentulon siirrolla Kelaan. Nämä yhdessä vähentävät kuntien saamaa valtionosuutta lähes 700 miljoonalla eurolla.

Työpaikkaomavaraisuus vaikuttaa kaikkien kuntien valtionosuuteen. Tällä perusteella rahaa jaetaan 200 miljoonaa euroa.

Osa kunnista saa tukea syrjäisyyden perusteella ja saamelaisten kotiseutualueen kunnat saavat myös merkittävää tukea. Kokonaisuudessaan nämä tuet ovat pieniä, mutta niitä saaville kunnille hyvin tärkeitä.

Muita vähäisempiä vaikuttavia tekijöitä ovat kiinteistöveron kehittäminen, vakiomuotoisten tietoluovutusten hinnoittelu, lääkärihelikopteritoiminnan rahoitus, opiskelijavalintajärjestelmän rahoitus, aloittavien koulujen rahoituksen vähentäminen, järjestelmämuutosten tasauksen neutralisointi, kotikuntakorvausjärjestelmän siirtymäjärjestelmän rahoitus, indeksikorotusten jäädytys, verotulotasauksen muutoksen neutralisointi, perustoimeentulon siirto Kelaan, kilpailukykysopimus, eläketukivähennys, työmarkkinauudistuskompensaatio ja tasaus ja maakuntaliittojen tehtävät.

Kotikuntakorvaus sekä opetus- ja kulttuuritoimi

Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuus määräytyy kunnan ylläpitämien oppilaitosten ja niissä olevien opiskelijoiden määrän perusteella. Tämä osuus ei ole vertailukelpoinen kuntien välillä, sillä kuntayhtymien hallinnassa olevien ja itsenäisten oppilaitosten rahoitus tulee suoraan valtiolta. Esimerkiksi Kajaanin ja Kuopion välille syntyy kymmenien miljoonien ero valtionosuuteen, koska Kajaani ylläpitää ammatillisia oppilaitoksia ja saa rahaa niistä, mutta Kuopiossa ammatilliset oppilaitokset toimivat Savon koulutuskuntayhtymässä, joka saa rahat suoraan valtiolta.

Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudesta vähennetään kunnan omavastuuosuus, joka on 254 euroa asukasta kohden. Tämän vuoksi valtaosalle kunnista valtionosuus on negatiivinen eli pienentää valtionosuuden kokonaissummaa.

Peruskoulujen rahoitus lasketaan ikärakenteen perusteella, eikä se siten näy tässä osuudessa.

Kotikuntakorvausta maksetaan silloin, kun lapsi tai nuori suorittaa oppivelvollisuuttaan muualla kuin kotikunnassaan. Kotikunta on velvollinen korvaamaan opetuksesta kunnalle, jossa opetus tapahtuu. Useimmiten kunnan nuoria opiskelee muualla ja samaan aikaan muualta tulleita opiskelee kunnan kouluissa. Näiden erotus lisää tai vähentää valtionosuutta.

Lähteet ja linkit:

Kuntaliiton sivuilta löytyy mainio exel-taulukko valtionosuuksista.

Valtiovarainministeriön exel -taulukosta puuttuvat opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudet.

Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudet kunnittain ja oppilaitoksittain

Ajantasainen laki 2009/1704 valtionosuuksista

Pauli Savolainen 10.2.2017