Kysymyksessä ei ole ylimääräinen rahaläjä, vaan kuluvan vuoden valtionosuus, jonka kunta on budjetoinut ja melkein kuluttanutkin jo ennen kuin vuosi on kunnolla alkanut.
Valtionosuuksilla tasataan kuntien välisiä eroja verokertymän ja kulujen suhteen. Tasausta tarvitaan, koska monen maalaiskunnan verotuloja vähentää työikäisen veroja maksavan väestön muutto isompiin keskuksiin ja kuluja lisäävät iäkkäiden tarvitsemat terveys- ja hoivapalvelut. Kunta tarvitsee välttämättä taloudellista tukea selvitäkseen lakisääteisistä velvoitteistaan. Tuki tulee riihikuivana rahana kunnan käyttövaroihin kuukausittain valtionosuutena.
Valtionosuuden määrittämisessä kolme eniten vaikuttavaa osaa ovat kunnan asukkaiden ikärakenne, sairastavuus ja verotulojen perusteella tehtävä valtionosuuden tasaus.
Lisäksi valtionosuuteen vaikuttaa työttömyysaste, kaksikielisyys, saamelaisuus, saaristoisuus, asukastiheys, koulutustausta, syrjäisyys ja työpaikkaomavaraisuus. Siirtymäsäännökset, jotka ovat seurauksia lainsäädännön muutoksista, lisäävät joidenkin kuntien valtionosuutta. Erikseen lasketaan opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuus sekä kotikuntakorvaukset.
Laskennallisesta valtionosuudesta vähennetään kunnan omavastuuosuus, joka on noin 3600 euroa asukasta kohden vuodessa.
Valtionosuusjärjestelmää on yksinkertaistettu viime vuosina, mutta edelleen se on monimutkainen ja sisältäen päällekkäisiä komponentteja. Valtionosuuden määräytymisperusteita on nyt parikymmentä. Tänä vuonna uusina perusteina ovat toimeentulotuen siirto Kelalle ja kilpailukykysopimuksen vaikutus, joista ensimmäinen vähentää ja jälkimmäinen lisää valtionosuutta.
Ristijärvellä valtionosuus on 4 500 euroa asukasta kohden vuodessa. Tämä on aika vähän kun sitä verrataan utsjokelaisten saamaan 5500 euroon asukasta kohden, mutta aika paljon, kun sitä verrataan espoolaisten saamaan 190 euroon asukasta kohden. Huonoin tilanne on Kauniaisissa, jossa valtionosuus on negatiivinen, eli kaupungin on maksettava valtiolle noin 100 euroa asukasta kohden. Kotikuntakorvaukset, jotka eivät ole varsinaista valtionosuutta, kääntävät Kauniaisten rahavirran kuitenkin niin että valtiolta tulee rahaa 200 euroa asukasta kohden vuodessa.
Lapsista aiheutuvat suuret päivähoito -ja koulukulut ja vanhukset tarvitsevat kalliita hoivapalveluja. Valtionosuuden ikärakenneosuuden laskemiseksi kunnan asukkaat jaetaan ikäluokkiin. Valtionosuus saadaan kertomalla ikäluokan perushinta asukkaiden määrällä. Esimerkiksi Ristijärvellä on 101 vähintään 85 vuotta täyttänyttä henkilöä. Tämän ikäluokan perushinta on 19436 euroa, joten he kasvattavat valtionosuutta peräti 1 960 000 eurolla.
Ikärakenteen perusteella maksetaan eniten valtionosuutta Limingalle ja Tyrnävälle, jotka molemmat saavat noin 4400 euroa asukasta kohden vuodessa. Vähiten, noin 3000 euroa asukasta kohden, saavat Pelkosenniemi, Helsinki, Tampere ja Inari. Ero ääripäiden välillä on noin 1400 euroa asukasta kohden.
Alla olevaan taulukkoon on koottu valtionosuudet ikäluokittain Ristijärvellä.
Ikä vuosissa | Henkilöä | €/henkilö | Yhteensä |
---|---|---|---|
alle 6v | 46 | 8399 | 386 000 |
6v | 12 | 8904 | 107 000 |
7-12 | 54 | 7459 | 400 000 |
13-15 | 34 | 12805 | 440 000 |
16-18 | 28 | 4082 | 114 000 |
19-64 | 703 | 1051 | 740 000 |
65-74 | 232 | 2133 | 490 000 |
75-84v | 141 | 5776 | 810 000 |
yli 84v | 101 | 19436 | 1 960 000 |
Ikärakenne yhteensä | 1351 | 5 500 000 |
Väestön määrä ikäryhmittäin on laskettu 31.12.2015. Valtionosuuden laskennassa käytetään vuoden 2015 tilastotietoja.
Toinen tärkeä valtionosuuteen vaikuttava asia on sairastavuus, joka lasketaan kuntakohtaisen sairastavuuskertoimen avulla. Ristijärvellä sairastuvuuskerroin on 2,01. Kuntakohtainen kerroin kuvaa sairastavuutta verrattuna koko Suomeen, jonka sairastavuuskerroin on tasan yksi. Eli Ristijärvellä sairastetaan 101% enemmän kuin koko Suomessa keskimäärin. Terveintä väestö on Limingassa, jossa sairastuvuuskerroin on vain 0,62. Suurin kerroin ja sairain väestö on Rautavaaralla, jossa sairauksia on 2,04 kertaa enemmän kuin koko maassa keskimäärin. On selvää, että kuntalaisten ikärakenne vaikuttaa sairastavuuten.
Kerroin lasketaan tilastotietojen perusteella, jotka kerätään Tilastokeskuksesta, Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta, Kansaneläkelaitokselta ja Eläketurvakeskuksesta. Laskennassa huomioidaan vakavien sairauksien kuten diabetes-, psykoosi-, sydän- ja syöpäpotilaiden sekä työkyvyttömyyseläkkeellä olevien määrä kunnassa.
Valtionosuus saadaan kertomalla ensin sairastavuuden perusosa, 1159 euroa, kunnan sairastavuuskertoimella (Ristijärvellä 2,01) ja sitten kunnan asukkaiden määrällä (Ristijärvellä 1351). Kertolaskun tuloksena Ristijärvelle tulee sairastavuuden perusteella 3,15 miljoonaa euroa valtionosuutta.
Suurimmat erot valtionosuuksiin kuntien välille aiheuttaa verotulojen tasaus. Verotulojen tasauksessa siirretään rahaa valtiolta ja noin kolmeltakymmeneltä kunnalta, joissa asuu veronmaksukykyistä väestöä, muille kunnille. Asukasta kohti laskettuna suurin maksaja on Kauniainen, joka menettää valtionosuutta yli 1360 euroa asukasta kohti. Suurin hyötyjä on Merijärvi, joka saa 1400 euroa asukasta kohti. Näiden kuntien välille verotulojen tasauksesta syntyy eroa lähes 2800 euroa asukasta kohden.
Ristijärvi sai verotulojen tasausta 800 euroa asukasta kohden vuodessa, yhteensä 1 080 000 euroa.
Verotulojen tasauksen laskenta on monimutkaisinta kaikista. Siinä verrataan kunnan verotuloja koko Suomen verotuloihin. Kunta saa valtionosuuteen lisäystä jos kunnan laskennallinen verotulo asukasta kohden on pienempi kuin koko maan keskiarvo. Lisäys on 80 prosenttia laskennallisen verotulon erotuksesta. Jos taas laskennallinen verotulo asukasta kohden ylittää koko maan keskiarvon, valtionosuutta pienennetään 30 prosenttia verotulojen erotuksesta lisättynä mainitun ylityksen luonnollisella logaritmilla. Luonnollinen logaritmi muunnetaan prosenttiyksiköiksi. Verorikkailta kunnilta kerätään vähemmän rahaa, kuin mitä sitä jaetaan köyhemmille kunnille. Valtio tasaa erotuksen omista verotuloistaan.
Tarkempia tietoja laskentaperusteista löytyy lakitekstistä.
Selitys | €/asukas | €/vuodessa |
---|---|---|
Ikärakenne | 4 000 | 5 500 000 |
Sairastavuus | 2 330 | 3 150 000 |
Verotulojen tasaus | 800 | 1 080 000 |
Muut | 570 | 780 000 |
Loput | 430 | 790 000 |
Kunnan omavastuuosuus | -3627 | - 4 900 000 |
Vertailukelpoinen summa | 4 700 | 6 400 000 |
Kultuuri- ja opetustoimi | - 203 | - 274 000 |
Kotikuntakorvaus | - 7,8 | - 10 500 |
Maksettava valtionosuus | 4 500 | 6 100 000 |
Vertailukelpoinen summa tarkoittaa valtionosuutta, joka lasketaan kaikille kunnille samoilla perusteilla. Summaa voi verrata muiden kuntien saamaan valtionosuuteen. Kun tähän lisätään kulttuuri- ja opetustoimen valtionosuus ja kotikuntakorvaukset, saadaan maksatukseen tuleva valtionosuus.
Valtionosuuteen vaikuttavat vielä monet muut tekijät, jotka ovat koko maan tasolla melko pieniä, mutta yksittäisen kunnan kohdalla voivat olla ratkaisevan suuria. Laskentakaavat ovat monimutkaisia. Ne löytyvät Laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta -laista.
Kunnan työttömyysaste vaikuttaa valtionosuuteen 20 eurosta 150 euroon asukasta kohden.
Kaksikielisyys on merkittävä valtionosuuden lisääjä ruotsinkielisissä kunnissa. Esimerkiksi Raasepori saa sen perusteella valtionosuutta yli 200 euroa asukasta kohden. Myös saamenkielisyys lisää valtionosuutta.
Vieraskielisten määrä lisää valtionosuutta tuntuvasti. Maahanmuuttajia vastanottavat kunnat saavat suuremman valtionosuuden.
Saaristolaisuuden katsotaan aiheuttavan kuluja, joita hyvitetään lisäämällä valtionosuutta. Puumalan kunta saa saaristolaisrahaa lähes miljoonan vuodessa. Muita saaristokuntia ovat Kustavi, Enonkoski, Sulkava, Hailuoto, Maalahti, Kemiönsaari ja Parainen.
Asukastiheys nostaa harvaan asuttujen Lapin kuntien valtionosuutta tuntuvasti. Inari saa harvan asutuksen vuoksi 5,3 miljoonaa ylimääräistä valtionosuutta. Se on lähes 1000 euroa asukasta kohden.
Koulutus tai pikemminkin sen puute lisää valtionosuutta enimmillään 80 eurolla asukasta kohti. Parhain koulutus on kempeleläisillä, jotka eivät saa koulutuksen perusteella valtionosuutta lainkaan.
Otsakkeen alle on kerätty iso joukko valtionosuuteen vaikuttavia tekijöitä.
Suurin merkitys tässä ryhmässä veromenetysten kompensaatio, joka lasketaan jokaiselta vuodelta 2010-2017 erikseen. Yhteensä kompensaatiot vaikuttavat valtionosuuteen koko Suomessa 1600 miljoonan euron verran. Laskemista kompensaatioissa riittää, sillä vuoden 2017 veromenetyksen kompensaation suuruuteen vaikuttaa perustulo-, työtulo-, tulonhankinta-, eläketulo- ja kotitalousvähennysten korottamiset, asuntolainan korkovähennyksen rajaaminen, yrittäjävähennyksen käyttöönotto, valtionveron eläketulon vähennys ja ATI-tarkistus.
Suuret merkitykset ovat kilpailukykysopimuksen kompensaatiolla ja perustoimeentulon
siirrolla Kelaan. Nämä yhdessä vähentävät kuntien saamaa valtionosuutta
lähes 700 miljoonalla eurolla.
Työpaikkaomavaraisuus vaikuttaa kaikkien kuntien valtionosuuteen. Tällä perusteella rahaa jaetaan 200 miljoonaa euroa.
Osa kunnista saa tukea syrjäisyyden perusteella ja saamelaisten kotiseutualueen kunnat saavat myös merkittävää tukea. Kokonaisuudessaan nämä tuet ovat pieniä, mutta niitä saaville kunnille hyvin tärkeitä.
Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuus määräytyy kunnan ylläpitämien oppilaitosten ja niissä olevien opiskelijoiden määrän perusteella. Tämä osuus ei ole vertailukelpoinen kuntien välillä, sillä kuntayhtymien hallinnassa olevien ja itsenäisten oppilaitosten rahoitus tulee suoraan valtiolta. Esimerkiksi Kajaanin ja Kuopion välille syntyy kymmenien miljoonien ero valtionosuuteen, koska Kajaani ylläpitää ammatillisia oppilaitoksia ja saa rahaa niistä, mutta Kuopiossa ammatilliset oppilaitokset toimivat Savon koulutuskuntayhtymässä, joka saa rahat suoraan valtiolta.
Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudesta vähennetään kunnan omavastuuosuus, joka on 254 euroa asukasta kohden. Tämän vuoksi valtaosalle kunnista valtionosuus on negatiivinen eli pienentää valtionosuuden kokonaissummaa.
Peruskoulujen rahoitus lasketaan ikärakenteen perusteella, eikä se siten näy tässä osuudessa.
Kotikuntakorvausta maksetaan silloin, kun lapsi tai nuori suorittaa oppivelvollisuuttaan muualla kuin kotikunnassaan. Kotikunta on velvollinen korvaamaan opetuksesta kunnalle, jossa opetus tapahtuu. Useimmiten kunnan nuoria opiskelee muualla ja samaan aikaan muualta tulleita opiskelee kunnan kouluissa. Näiden erotus lisää tai vähentää valtionosuutta.
Kuntaliiton sivuilta löytyy mainio exel-taulukko valtionosuuksista.
Valtiovarainministeriön exel -taulukosta puuttuvat opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudet.
Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudet kunnittain ja oppilaitoksittain
Ajantasainen laki 2009/1704 valtionosuuksista
Pauli Savolainen 10.2.2017
Täältä on etsitty: Autokorjaamoja, sähkösuunnittelijaa, kaivuria, kirvesmiestä, lastenhoitoapua, joulukuusen myyjää, mansikoiden itsepoimintaa, lasten luontoleiriä jne...
Siirry tekemään ilmoitustaKokemuksia neljästä yrityksestä, kun omakotitalon peltikattoa uusittiin.
Uusista autoista 2 voidaan tankata pistorasiasta.
Korona lisäsi Ristijärvellä työttömien ja lomautettujen lukumäärä 38 henkilöllä kahdessa kuukaudessa.
Ristijärvi sai koronatukea 250 euroa asukasta kohde. Tuki edustaa likimain Suomen keskiarvoa.
Tuloveroprosentti, vanhalta nimeltään veroäyri, on noussut Ristijärvellä 1,75 prosenttiyksikköä kymmenessä vuodessa.
Vuosittain päättyy keskimäärin 23 ristijärveläisen elämä. Paljonko enimmillään korona lisäisi kuolleisuutta Ristijärvellä?
Uusi myyntiopas yksityishenkilölle, joka aikoo itse myydä autonsa.
Tilastokeskus ennustaa väestökatoa lähes kaikkiin kuntiin tulevina vuosikymmeninä.
Veikkus kahmii Ristijärven köyhimmiltä rahaa 120 000 euroa rahapeliautomaateilla.
Europarlamenttivaalit eivät juuri kiinnostaneet äänestäjiä. Eduskuntavaaleissa äänestysvilkkaus oli 72 %, mutta EU-vaaleissa vain 43 %
Perusuomalaiset ovat tehneet oman laskelmansa maahanmuuttajista aiheutuvista kuluista veronmaksajille.
Ristijärvi on yksi niistä kolmestakymmenestä kunnasta, joissa työttömyys on kasvanut viimeisen vuoden aikan. Ristijärvellä työttömyys kasvoi vuodessat 0,1 prosenttiyksikköä kun taas koko Suomessa työttömyys on vähentynyt 0,9% samassa ajassa.
Maailmalta on tullut paljon pakolaisia ja muita muuttajia Suomeen. Ristijärvikin on saanut heistä osansa.
Ristijärvellä työttömyys on vähentynyt reippaasti ja edustaa keskimääräistä tasoa koko Suomessa.
Millaisia kesäteatteriesityksiä on tarjolla Ristijärvellä ja lähikunnissa?
Keskimäärin yksi kolmestatuhannesta on intersukupuolinen. Ristijärveläisista todennäköisesti kukaan ei ole intersukupuolinen.
Syntyvyys on ollut pienempää viimeksi 150 vuotta sitten suurten nälkävuosien aikaan.
Ristijärveläisista yrityksistä 18 tuotti voittoa. Ne maksoivat yhteensä 91 000 euroa yhteisöveroja.
Moni ristijärveläinen on jättänyt kotikuntansa lisäksi kotimaansa ja muuttanut ulkomaille työn, puolison tai seikkailun perässä.
Presidentinvaalien hopeasijasta taisteltiin Ristijärvelläkin, mutta Sauli Niinistön ykkösasema ei ollut uhattuna yhdessäkään kunnassa.
Ristijärveläisista käytti äänioikeutettaan 760 henkilöä, mikä vastaa 66 prosentin osuutta kaikista äänestäjistä.
Ennakkoäänestämässä kävi 41 prosenttia ristijärveläisista äänioikeutetuista. Äänioikeus on 1 150 ristijärveläisella ja näistä 470 äänesti presidenttiä ennakkoon.
On yksi verolaji, jonka kiertämminen onnistuu vain hautausmaalla. Tuo vero tuotti Ristijärvelle viime vuonna 800 000 euroa
Ristijärvi kuuluu niihin noin kolmeenkymmeneen kuntaa, joissa työttömyys on vähentynyt reilusti toukokuusta kesäkuuhun.
Erityisesti pitkäaikaistyöttömien osuus kaikista työttömistä on kasvanut.
Kaksi kolmesta käytti Ristijärvellä äänioikeuttaan. Ännestysvilkkaus oli keskitasoa koko Suomeen verrattuna.
Kolmannes ristijärveläisista ei malttanut odottaa äänestyspäivää.
Yhdeksän kymmenestä ristijärveläisesta kuuluu luterilaiseen kirkkoon ja väheneminen on hidasta.
Kun Ristijärvellä on 1 350 asukasta ja valtio maksaa jokaisesta kuntalaisesta 4 500 euroa, niin kunta saa selvää rahaa 6,1 miljoonaa euroa, mutta laskentasäännöt ovat monimutkaiset.
Väestön keski-ikä vaihtelee postinumeroalueittain yllättävästi.
Useimpia auton omistajia kiinnostaa tietää, paljonko auto kuluttaa polttoainetta. Nyt kulutuksen seuraaminen on helppoa
Mistä löydän nuohoojan, kirvesmiehen tai hierojan, kun puuttuu vanha keksintö, puhelinluettelo.
Kotikunta.fi on uusi Ristijärven puhelinluettelo ja paljon enemmän.
Täältä on etsitty: Autokorjaamoja, sähkösuunnittelijaa, kaivuria, kirvesmiestä, lastenhoitoapua, joulukuusen myyjää, mansikoiden itsepoimintaa, lasten luontoleiriä jne...
Siirry tekemään ilmoitusta